MTV Finland

Nyt ku oon kipeenä maannu vaan sohvan pohjalla, nii oon viettäny aikani lähinnä netissä fb-stalkkailuun, nettikauppoihin ja sisustusblogeihin, ja tietty telkkarin katsomiseen. Oon huomannu että Suomen MTV:ltähän tulee muutaki ku musiikkivideoita, ja aattelin sen kunniaks listata oman top5-listan MTV:n ohjelmatarjonnasta. Nää kaikki on vähän sellasia guilty pleasure-henkisiä, mutta eipä sitä tuolta kanavalta kauheasti mitään asiaohjelmaakaan tuu!

5. Catfish

Joka jaksossa jaksan ihmetellä miten on mahdollista ettei hälytyskellot soi jos ei ikinä oo jutellu esim. skypessä toisen kaa. Noh, en kyllä tiiä onko nää reality-sarjat ikinä oikeesti realitya vai täysin käsikirjoitettua, mutta enihuu. Melkein kaikissa jaksoissa käy ilmi, että toinen ei olekaan se keneksi on luultu, ja motiivina on milloin mikäkin, joko huono itsetunto tai vaan yleinen vittumaisuus. Iloisia yllätyksiä on ne jaksot, joissa on ns. onnellinen loppu, ja tyypit oikeasti jatkavat epämääräistä suhdettaan.

4. Plain Jane

Tää sarja herättää mussa vähän ristiriitaisia tunteita. Toisaalta oon vähän sitä vastaan, että kaikista pitää tehä samannäkösiä hottisbeibejä jotta ees joku suostuis deittaa niitä, mutta toisaalta taas en tiiä kannattaako kaikkea ottaa niin ryppyotsaisesti. Kuitenki tästä samasta aiheesta kertoo niiiiiin moni teinileffa, ja jokainen jaksokin on tavallaan tiivistetty versio sellasista elokuvista kuten Prinsessapäiväkirjat, Miss Kovis jne. Isosiskomainen Louise Roe ostaa hiirulaistytöille uudet vaatteet, käyttää kampaajalla ja meikkaajalla, iskee korkkarit jalkaan ja järkkää sokkotreffit tytsyn unelmamiekkosen kanssa. Välillä käydään hyppäämässä benjihyppyä tai riippuliitämässä, ja kasvatetaan vähän itsetuntoa sitä kautta.

3. Geordie Shore

Tarviiko tästä edes sanoa mitään? Brittiversio Jersey Shoresta- ryhmä viinaan  meneviä sinkkuja asuu saman katon alla, pöljäilee, bilettää, riitelee, painaa toisiaan, oksuilee ja sammuilee. Erona vaan se, että Geordie Shoren päähenkilöt ovat huomattavasti nuorempia, timmimpiä ja paremman näköisiä kuin Jersey Shoren elähtäneet ja rumat viskisiepot. Hahmot herättää lähinnä hilpeyttä, ei niinkään myötähäpeää ja ällötystä kuten alkuperäissarjan hahmot. Anteeksi, tulipa rumasti puhuttua Snookista ja niistä muista kolmekymppisistä rasviksista. :(

2. WakeBrothers

Uusin MTV-tuttavuus! Kaks veljestä, molemmat wakeboard-ammattilaisia, asuu samassa talossa ja sarjassa sit seurataan niiden elämää. Isoveli Phil on todella tylsä ja itsensä supervakavasti ottava peruskomistus, pikkuveli Bob pisamainen ja punatukkainen, yliaktiivinen adhd-kauhukakara. Muuten ei kiinnostais varmaan ollenkaan, mutta Bob.

1. Awkward

Teinisarjojen kruunaamaton kuningatar. Freesi ja hyvin suorasukainen huumori ja vauhdikkaat juonenkäänteet.

Siinäpä ne! Ajattelin tehdä listan myös MTV:n hirveimmistä ohjelmista, mutta niitä on niin monta että en jaksanu. :--D Muutamia mainitakseni: The Pauly D Project, Snooki & Jwoww, Teen Mom, Young & Married, The Hills ja Brooke Knows Best. Näistäki tietty joku varmasti tykkää, mutta ite en jaksa millään katsoa ees hetkeäkään.

Golden blonde ombre

Lisäksi vielä tämä. Viileempi eikä sinänsä ihan mikään OMBRE, mutta silti tosi hyvännäkönen.

Huomasin, että alkaa tulla sen verran tekstiä tästä reenihommasta, että pistin ihan erilliseen blogin pystyyn sitä varten. Kirjottelen sinne pelkästään tästä kuntokuurista ja sen etenemisestä.

Sinne löytää tästä! : ))

Ilmoittautuminen 12.8. alkavaan Superdieetti-ohjelmaan (ei telkkariin sentään)

Noni, nyt meikä kävi sitte maksaa sen helekatin Superdieetin. Ylihuomenna kuulemma tulee ruokavalio- ja reeniohjelmat nettisivuille, siellä nyt jo osa oli ihan intopinkeenä viesteilemässä aiheesta. Jotenki ei tunnu kauheen luontevalta mennä sinne foorumeille pomppimaan positiivisuudesta ja käyttelee ihime hymiöitä tai mitä lie *wirn*-juttuja. Kirjotan tänne, se riittää mulle.

En oo ikinä ollu mikään kova ryhmäliikkuja, ehkä siitä syystä että oon aina ollu se huonokuntosin ja huonoiten varusteltu likka liikkatunnilla. Oon nyt vasta alkanu ymmärtää, että ainaki omalla kohdalla se liikunnan ilo on myös varusteista kiinni! Omasta mielestä ainaki on huomattavasti kivempaa käydä lenkillä tai salilla oikeissa urheiluvaatteissa eikä missään vanhoissa kollareissa ja rikkinäisessä t-paidassa, ja jotenki niissä vermeissä on jo paljon urheilullisempi ja reippaampi olo. Tavallaan niinku joku rooliasu! Kun näytän sporttiselta niin huijaan samalla itteni ajattelemaan että oonki liikunnallisempi ihminen ku oikeesti oon!

En löytäny mittanauhaa täältä, laitan lähtötilanteen sitte kuhan pääsen kämpille. Vi ses!

Puolen vuoden hiljaiselo päättyy nyt!

Johan sitä on kulunuki aikaa edellisestä kirjoituksesta.. Hopslan, eipä riittänykää puol vuotta! 8 kuukautta sitten viimeks postaillu. No, nyt alko taas kirjottelu ainaki taas vähäksi aikaa. (Huomaa ettei oo pitkään aikaan joutunu tuottaa minkäänlaista tekstiä muuten ko facebookissa, on sen verran työlästä koittaa muodostaa järkeviä lauseita!) Ehkäpä se tästä.

Mutta NIIN, nyt aiheeseen. Syy, miksi aloin taas kirjoittaa tänne on se, että havahduin omaan plösöyteeni. Kahden vuoden aikana on tullut se 10-15 kg lisäiloa, mikä tietty välillä on vaivannut mutta oon oikeestaan jo tottunu siihen. Aluks olin jopa ilonen pyöristymisestä kun sai vähä naisellisempia muotoja ja rintamuski kasvo, eikä näyttäny enää nii rimpulalta. Nyt kuitenki tajusin että ei saatana, pittää tehä asialle jotaki. Tarkistin nimittäin pitkästä aikaa painoindeksin, ja huomasin että JAAHA, meikä on parin kilon päässä lievästä ylipainosta! Se oli aika hämmentävä kokemus ku on kuitenki elämänsä ensimmäiset 19 vuotta ollu lievän alipainon rajalla, ja kouluissa terkkarit on kyselly syönkö tarpeeks ja näin poispäin.

Elopainollahan ei tietty niin suurta merkitystä ois jos ois muuten tikissä, mutta ku ei oikein kehtais uimarannallakaan tai -hallissa näyttäytyä, nii kyllähän tuo alkaa vähän pänniä. Lähinnä just se, että en tahtois hävetä kroppaani tai miettiä että näkyyköhän tässä nyt selluliitit ja maha, vaan että pystyis tekeen asioita mitä muutki ilman että stressais tuollasia tyhjänpäiväsiä. Tietenki voisin vaan keskittyä siihen, että hyväksyis itsensä sellasena ku on, ja oon oikeestaan tehnyki niin nää pari vuotta. Nyt kuitenki tuli sellane olo että en mää taho hyväksyä itteäni tällasena! Tahon muutosta itteeni, ja tahon reenata ja syyä itteni sellaseen kuntoon että voin rannalla olla ylpeä itestäni. Varsinki just siitä kovasta työstä mitä on joutunu tekee sen kunnon eteen, eikä sellasesta "mä vaan synnyin näin kuumana"-tyylisestä lesotuksesta!

Oon nyt kevään ja kesän ajan reenaillu kotona ja tehny kuntopiiriä, ja näkyyhän se jossaki sen verran. Tai just sen verran, että on vähän muotoutunu kroppa ettei oo ihan perunasäkin muotonen, mutta jotenki vaan oon niin kuriton etten saa oikein pidettyä sellasta fiksua ruokavaliota ja reeniohjelmaa ilman että on tarkat ohjeet millon mitäki tehään ja mitä saapi syyä.

Tänään teinkin jotakin omituista, mitä en olis ennen ikinä uskonut tekeväni. Liityin Jutta Gustafsbergin FitFarm-sivustolle. Eikä siinä vielä kaikki. Ajattelin maksaa sen 49e tuosta helekatin Superdieetti-nettivalmennuskurssista, missä saa valmiiksi tarkat ohjeet siitä mitä syödään ja miten reenataan. JOO, MÄÄ TIIÄN. Itteäki vähä hävettää, mutta aion kuitenki kokeilla ton läpi. Se ei oo kuitenkaa ku kuus viikkoa, ja haluan todistaa itelleni että mustaki löytyy sitä kurinalaisuutta ja sisua. Oon yleensä nimittäin ihan superlusmu ja jos jotaki ei oo pakko tehä nii voi olla varma etten tee sitä. Tavoitteena on kans se, että pääsis eroon tosta järettömästä herkuttelusta ja tunnesyömisestä. Luin jonkun blogista että yks suuri plussa tosta superdieetistä oli se, että ei enää syöny iloon/suruun, vaan suhtautu ruokaan neutraalisti. Vähän kyllä epäilen tuleeko tuo onnistumaan, oon meinaan sen verran herkkusuu. Mutta samapa tuo on kokeilla! Kuus viikkoa on kuitenki tosi lyhyt aika kun sitä oikein miettii.

Mitä lähden hakemaan superdieetiltä

- 10 kg pois
- vatsa litteäksi
- takapuoli kiinteäksi
- reidet kiinteäksi
- kurinalaisuutta
- hyvää oloa liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta
- ryhtiä rintamukseen ja koko olemukseen
- saavutuksen tunnetta, tyytyväisyyttä itseensä ja siihen että on sitoutunu johonki ja vieny sen loppuun asti
- iho parempaan kuntoon terveellisen ruokavalion avulla
- kasvoista pyöreyttä pois


Melkoset tavoitteet. Oon kuitenkin tyytyväinen jos edes jotakin noista sais tuon kuuden viikon palkaksi! : )) Enkä tosiaankaan lähe siis näännyttää itteäni alipainoseksi tai reenaamaan itteäni hirveeks lihaskimpuksi! Tavoitteena on sellane terve ja timmi kroppa, niinku tässä alla. Ei sellanen, että luut törröttää tai haukkari paistaa vaan sellanen sopusuhtainen ja hyvännäkönen!

Ens kerralla aattelin laittaa ylös ENNEN-kuvat (jaiks) ja lähtömitat. Tai no en kyllä tiiä. Ehkä laitan vasta lopuksi! Katellaan! : )

Juttis